Trampoliinien yleistyessä kotipihoilla, liikuntapaikoilla ja ryhmäliikuntatunneilla moni pohtii, onko se hyvää liikuntaa. Hyvä liikunta voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, mutta käyn tässä tekstissä läpi, mitä kaikkea trampoliinilla hyppiminen kehittää ja miten se vertautuu kuormittavuudeltaan juoksuun ja pyöräilyyn.

Olen Atte Niittykangas ja olen työskennellyt jo toistakymmentä vuotta sirkuksen, tanssin ja urheilun parissa fysioterapeuttina. Olen aiemmin opettanut myös sirkusta usean vuoden ajan, ja trampoliinit ovat tulleet tutuiksi sekä leikkivälineinä että maailman suurimpien sirkuksien esitysvälineinä.

Paljonko trampoliinilla hyppiminen kuluttaa?

Yksi tapa vertailla liikuntamuotoja toisiinsa on katsoa, miten paljon energiaa ne kuluttavat. Pelkän kulutuksen perusteella liikkuminen ei toki ole kovin mielekästä, mutta saat tästä hieman vertailukohtaa sille, miten trampoliinilla hyppiminen vertautuu muihin liikuntamuotoihin.

Liikuntamuotojen energiankulutusta voi verrata esimerkiksi MET-arvojen (Metabolic Equivalent of a Task) kautta. MET kertoo, kuinka moninkertaisesti liikunta kuluttaa energiaa verrattuna levossa tapahtuvaan energiankulutukseemme.

Taustatietona on hyvä hahmottaa, että paikallaan ollessamme emme suinkaan ole kuluttamatta energiaa, vaan hengitys, ruuansulatus, sydämenlyönnit ja muut kehon perustoiminnot vievät energiaa. Tämä niin sanottu lepoaineenvaihdunta muodostaa itse asiassa suurimman osan päivittäisestä energiankulutuksestamme. MET-arvo 1 tarkoittaa juuri tätä lepoaineenvaihdunnan kuluttamaa energiaa.

Miltä energiankulutus sitten näyttää? Esimerkiksi vapaa-ajan rauhallinen kävely on MET-arvoltaan 3,5, mikä tarkoittaa, että kävely kuluttaa 3,5 kertaa lepoaineenvaihdunnan verran energiaa. Muita MET-arvoja ovat muun muassa:

• Frisbeegolf: 3.8
• Juoksu noin 9 km/h vauhdilla: 9
• Koripallo, ei kilpatasoinen: 7.5
• Pyöräily 15 km/h: 5.8

Trampoliinilla hyppimistä on jaoteltu kahdella tavalla. Vapaa-ajan hyppiminen on MET-arvoltaan 6.3 ja kilpailutasoinen hyppiminen 10.3. Trampoliinilla hyppiminen on siis energiankulutuksen näkökulmasta jossain pyöräilyn ja kevyiden pallopelien tasolla. Nykyään on myös ryhmäliikuntatunteja, joissa käytetään välineenä pientä trampoliinia. Niiden kulutuksesta ei ole tarkkaa MET-arvoa, mutta se on luultavasti korkeasykkeisten ryhmäliikuntatuntien tapaan varsin korkea.

Mitä trampoliini kehittää?

Trampoliinilla hyppiminen on monipuolista liikuntaa, joka kehittää useita ominaisuuksia. MET-arvon pohjalta trampoliini voi toimia hyvänä kestävyysliikuntana kaikenikäisille, mutta se ei suinkaan ole ainoa kehityksen mittari.

Trampoliini tarjoaa isojen hyppyjen kautta uniikin haasteen kehonhallinnalle. Trampoliinilla pääsee vaivattomasti ilmaan, ja hahmotus siitä, miten kehoa pitää jännittää, jotta trampoliini tekee suurimman osan työstä, on jossain määrin siirrettävissä muihinkin hyppyympäristöihin.

Hahmotus kehon asennosta ilmassa – ylösalaisin ollessa, pyöriessä tai muuten kääntyessä – auttaa monissa lajeissa, joissa tehdään akrobaattisia temppuja. Taitoja ei kuitenkaan kannata nähdä liian kapeasti ja ajatella, että vain esimerkiksi voimistelijat tarvitsisivat tällaista kehonhallintaa. Pallopelien kontaktitilanteissa ja kamppailulajeissa on ajoittain tilanteita, joissa on korjattava asentoa refleksinomaisesti. Mitä monipuolisempi käsitys sinulla on kehostasi, sitä varmemmin päädyt jaloillesi tai hallitset ilmalentoa muuten turvallisesti.

Onko trampoliinilla hyppiminen sitten hyvää liikuntaa?

Yllä mainituista syistä pidän trampoliinia erinomaisena liikuntavälineenä. Se tarjoaa mahdollisuuksia kestävyyskunnon kehittämiseen ja monipuolistaa kehonhallintaa ilman ikärajoituksia. Nämä eivät kuitenkaan mielestäni ole vielä kaikki trampoliinin hyödyt.

Mielestäni hyvä, liikuntaan kannustava ympäristö on sellainen, jossa liikunnan aloittaminen onnistuu vaivattomasti. Pihatrampoliini ei vaadi muita välineitä, ja usein riittää, että sää on suhteellisen kuiva. Trampoliini ei ole myöskään pelkkä hyppimisväline, vaan se voi rikastaa pihaleikkejä. Sinne voi ottaa mukaan palloja tai patjoja, ja se voi saada lasten leikeissä lukemattomia muotoja.

Olen kirjoittanut tekstin myös trampoliinilla sattuvista loukkaantumisista ja turvallisesta hyppimisestä. Pääset lukemaan sen tästä.