Pihatrampoliinit ovat yleinen näky talojen pihoilla nykyään, ja etenkin keväisin moni vanhempi pohtii niiden hankintaa. Toisaalta myös trampoliinipuistot ovat levinneet moniin paikkoihin Suomessa, mikä on lisännyt trampoliinien suosiota. 

Trampoliinipuistoon mennessä tai omaa trampoliinia hankkiessa niiden turvallisuus voi mietityttää, ja usein otsikoihin nousee ne kaikista ikävimmät onnettomuudet, joita on käynyt. Kerron tässä tekstissä, ovatko trampoliinit turvallisia liikuntavälineitä, ja tekstin lopussa kerron myös mitä hyppimisessä on hyvä ottaa huomioon, jotta se olisi mahdollisimman turvallista.

Olen itse työskennellyt aikaisemmin sirkusohjaajana vuosien ajan ja vastannut fysioterapeuttina esitysturvallisuudesta isojen sirkusten esityksissä (mm. Cirque du Soleil).

Miten loukkaantumisia voidaan seurata?

Työssäni olen paljon loukkaantumisten kanssa tekemissä ja niiden seuraaminen, ja ennaltaehkäisy on iso osa sitä. Pihatrampoliinien kohdalla loukkaantumisia on vaikea seurata kahdesta syystä:

Loukkaantumisten määrä kasvaa aina, kun jonkin liikuntamuodon tai lajin harrastajamäärät kasvavat, ja tästä voi tulla valheellinen kuva siitä, että laji olisi riskialtis. Tämän vuoksi monissa tutkimuksissa loukkaantumisten määrä suhteutetaan liikuttuihin tunteihin. Esimerkiksi jalkapallossa sattuu 3,7–7,9 loukkaantumista jokaista 1000 harrastettua/pelattua tuntia kohden vaihdellen iän ja tason mukaan. Koripalloharjoituksissa vastaava luku on 9,6 per 1000 tuntia harrastamista. Pihatrampoliineillä kertyneitä tunteja ei voida samalla tavalla tilastoida, koska se on vapaamuotoisempaa.

Toinen asia on loukkaantumisen määrittely. Kun tutkimuksia selaa, niin se, mikä lasketaan loukkaantumiseksi, vaihtelee paljon. Joskus pienempikin haava tai muu lasketaan, ja joskus selkeä nilkannyrjähdys jää tilastoimatta, jos sen jälkeen on jatkettu pelaamista/harrastamista suoraan. Pihatrampalla tapahtuu varmasti paljon kolhuja, jotka eivät ole merkittäviä loukkaantumisia. 

Kysyin myös päivystyksessä työskenteleviltä tutuiltani asiasta, niin Suomessa ei ainakaan erikseen tilastoida loukkaantumisen syitä, joten kokonaiskuvaa on vaikea saada. Jotta loukkaantumisesta jää tieto, sen täytyy rekisteröityä jonnekin, ja pihatrampoliinien osalta paikka on todennäköisesti lääkärin vastaanotto.

Onko trampoliini vaarallinen eli sattuuko niillä paljon loukkaantumisia?

Trampoliineilla sattuvista loukkaantumisista on kuitenkin tietoa olemassa, ja jos tiedämme mitä siellä sattuu, niin osaamme paremmin hahmottaa turvallisen hyppimisen. Yleisiä vammoja tutkimuksissa näyttäisi olevan nyrjähdykset ja murtumat jalkojen alueella sekä käsissä. Pään alueen vammat eivät olleet yleisiä, mutta niissä on potentiaalia olla vakavia.

Muutamassa tutkimuksessa oli verrattu loukkaantumisriskiä pihatrampoliineilla ja trampoliinipuistoissa. Vaikuttaisi siltä, että loukkaantumiset ovat erilaisia ja hieman yleisempiä puistoissa kuin kotipihoilla.

Miten hyppiä trampoliinilla turvallisesti?

Kaikenlaisilla trampoliineilla tapahtuu loukkaantumisia, mutta niiden määrään voi vaikuttaa merkittävästi omalla toiminnalla. Käydään seuraavaksi läpi yleisiä kysymyksiä turvallisesta hyppimisestä.

Minkä ikäiselle lapselle trampoliini?

Joissain amerikkalaisissa suosituksissa sanotaan, että alle 6-vuotiaiden ei suositella hyppivän trampoliinilla. Tarkkaa ikärajaa turvalliselle hyppimiselle on vaikea määrittää, koska lapsen ikä on vain suuntaa-antava määre lapsen ohjeiden kuuntelun ja kehonhallinnan kannalta. Lapsen luonne vaikuttaa myös paljon, sillä toiset lapset kokeilevat rohkeasti erilaisia temppuja kun taas toiset tyytyvät hyppimään hyvin rauhallisesti trampoliinilla.

Saako trampoliinilla hyppiä monta hyppijää kerralla?

Tämä on ehkä se yksi selkeimmistä loukkaantumiseen vaikuttavista asioista. Eri lähteissä on mainittu, että jopa 75 % lasten trampoliinilla tapahtuvista loukkaantumisista on tapahtunut useamman hyppijän ollessa trampoliinilla yhtä aikaa. Hyppijöiden törmäykset ovat yksi tekijä, mutta toinen on tarkoituksella tai vahingossa tehty buustaus. Tämä tarkoittaa trampoliinimaton jännittämistä ennen hyppijän osumista siihen, jolloin sen pompautusvoima moninkertaistuu. Erityisesti jos hyppijät ovat eri kokoisia, niin voimat voivat olla todella merkittäviä, ja ilmalennon hallinta ei ole ilman harjoittelua ennakoitavissa.

Jos yhden asian tekee turvallisemman hyppimisen eteen, se on hyppijöiden määrän rajaaminen. Buustaus kuuluu osaltaan trampoliineilla hyppimiseen, ja sitä voi harjoitella, kunhan buustattava tietää ennakoida sitä. Tätä tapahtuu joidenkin lähteiden pohjalta enemmän pihatrampoliineilla kuin trampoliinipuistoissa. Myös aikuisen valvonnan on havaittu olevan loukkaantumisia vähentävä tekijä.

Mikä on trampoliinin painoraja?

Hieman aikaisempaan viitaten trampoliinien painoraja on hyvä tietää. Oikeastaan kaikissa Suomessa myytävissä trampoliineissa täytyy olla painoraja ilmoitettuna, ja sitä on tärkeä noudattaa. Painorajan lisäksi trampoliinin kunnosta on hyvä pitää huolta. Erityisesti kannattaa tarkistaa, etenkin jos ostaa käytettyä trampoliinia:

• Reunapehmusteen kunto ja että se peittää jouset kunnolla
• Jousien kunto (niitä pystyy uusimaan helposti)

Saako märällä trampoliinilla hyppiä?

Trampoliinin liukkaus märkänä on yksi riskitekijä. Sateen jälkeen trampoliini kannattaa kuivata, jos hyppimään on päästävä mahdollisimman nopeasti. Trampoliinin liukkauden huomioinnin lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös muuten ympäristöön. Ei ole harvinaista, että huolimattomasti trampoliinilta vauhdilla poistuessa kompastuu trampoliinin ympärillä lojuviin tavaroihin.

Tärkein turvaväline on kuitenkin turvaverkko, etenkin jos trampoliinia ei ole upotettu maahan. Tämä pehmentää monia vinoon lähteneitä hyppyjä.

Saako raskaana hyppiä trampoliinilla?

Tämä ei ole omalla vastaanotolla mitenkään tavaton kysymys. Suunnittelen trampoliinia lajeissaan tarvitsevien urheilijoiden ja ammattiesiintyjien kanssa raskauden aikaista harjoittelua, ja kysymys koskee myös laajemmin iskuja vaativia asioita, kuten juoksua. Raskauden alkuvaiheessa ei ole selkeitä esteitä trampoliinilla hyppimiselle, mutta raskaudet ovat yksilöllisiä ja toisille se ei esimerkiksi pahoinvoinnin vuoksi ole järkevää.

Raskauden edetessä hyppiminen alkaa rasittaa lantionpohjaa enemmän, ja vatsaan kohdistuva alaspäin veto voi muuttua epämielyttävän tuntuiseksi.

Lopputuloksena en itse pidä pihatrampoliineja vaarallisina. Kaikki liikunta sisältää loukkaantumisriskin, ja trampoliinilla siihen voi vaikuttaa merkittävästi itse. Riskien liiallinen välttäminen ei myöskään ole lapsien tai aikuisten liikuntataitojen oppimisen kannalta ideaalia.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tekstini trampoliinilla hyppimisen hyödyistä. Pääset lukemaan sen tästä.